Näyttely esittelee radioamatööritekniikan kehitystä SRAL:n 100-vuotisen historian aikana.
Kuva 1: 1924 Eira Salovaara sylissään Matti Vuorinen kuuntelemassa
radioamatöörilähetystä Yrjö Vuorisen (OH1NF) radioamatööriasemalla.
Perheenjäsenistä ja tuttavista tulee useasti myös radioamatöörejä.
Kuva 2: 1922-1923 Martti Selin (OH2NVN, OH2NG), rakentama radiovastaanotin.
1920-luvulla ei ollut saatavilla valmiita laitteita, eikä kaikkia
tarvittavia komponentteja, ja niinpä radioamatöörit valmistivat
tarvitsemiaan osia käyttäen luovasti saatavilla olevia materiaaleja.Kuva 3: 1925 Uuden "kääpiö"-tulenjohtoradion testaajia Perkjärven
leirillä. Edessä radion oikealla puolella oleva valkotakkinen henkilö on vänrikki Ragnvald Lautkari (OH2NN). Radioamatöörit olivat vahvasti
mukana kehittämässä puolustusvoimien viestitoimintaa.Kuva 4: 1926 Nuoren Voiman Liiton talvijuhla Borgå lyceum.
Radioamatööriharrasteen alkuaikoina piti tehdä työnäyte, jonka
pohjalta pääsi mukaan radioamatööritoimintaan.Kuva 5:
1930-luku Yrjö Anttilan (OH3NT) hieno radioamatööriasema.
Radioamatööreillä on herrasmiessopimus, että radioaalloilla ei
puhuta uskonnosta, politiikasta, eikä tehdä kauppoja.Kuva 6: 1933 Allan Paanun (OH1NM) amatööriasema ja kaukonäkölaite. Suomessa
ensimmäiset TV-kokeilut tapahtuivat radioamatöörien toimesta. Kului 30 vuotta ennen kuin kaupallinen TV tuli Suomeen.Kuva 7: 1995 Kyynel Sotamuseossa. Sodan aikana radioamatöörit suunnittelivat ja
rakensivat sissijoukoille kevyen lähetin-vastaanottimen. Kuva 8:
1987 Perinneradioita esillä Suomen Radioamatööriliiton kesäleirillä
Joensuussa. Radioamatöörit kunnioittavat sotaveteraaneja
jokavuotisella Perinneradiotapahtumalla. Kuva 9:
2008 OI3SVM-sotilasradioamatööriasema Viestimuseossa Riihimäellä.
1950-luvulla sotilasradioamatöörit käyttivät eri taajuusaluetta kuin
radioamatöörit.Kuva 10: 1949 Nils Moberg (OH1ND) itse rakentamallaan radioamatööriasemalla.
Kuva 11: 1948 Leila Jäykän (OH1NF) kesäleiriasema miesten testattavana.
Kuva 12: 1963 Timo Ekkon (OH1SM) radioamatööriasema. Radioamatöörit
rakensivat esim. panssarivaunujen radioista pienin muutoksin
radioamatööritaajuuksille sopivia laitteita.Kuva 13: Liiton kesäleireillä on järjestetty muun ohjelman lisäksi myös
kirpputoreja, joilta voi tehdä löytöjä. Kuvassa näkyvät säätökondensaattorit olivat kysyttyä tavaraa.
Kuva 14:
1952 Reino Janhunen (OH6QS) Jyväskylä. Tekniikka kehittyi ja
radioamatööriaiheista kirjallisuutta alkoi olla saatavilla.
Kuva 15:
1956 Radio- ja TV-näyttely Helsingin Messuhallissa. Radioamatöörit
esittelevät harrastetoimintaa tasavallan presidentti Urho Kekkoselle.Kuva 16:
1981 Kodintekniikka-messut Messukeskuksessa Helsingissä.
Radioamatööriharraste oli kasvavan mielenkiinnon kohteena.Kuva 17: 1962 Radioamatöörisuunnistuksen (RAS) SM-kilpailu. Kuvassa on Reijo
Laine (OH2EW) suunnistuslaitteensa kanssa.Kuva 18: 1981 Jouko Kytösahon (OH5ZJ) Slow Scan Television -esittely Suomen
Radioamatööriliiton kesäleirillä Hollolassa.Kuva 19: 1987 Aatto Rautiainen (OH2BLL/M). Kauttaviivan jälkeinen M-kirjain
tarkoittaa liikkuvaa, esim. autossa sijaitsevaa, radioamatööriasemaa. Kuva 20: 1985 Liisa (OH7LP) ja Anssi (OH2QV) Pekkasen liikkuva radioamatööriasema.
Kuva 21: 1982 OH0W, MM-kilpailuasema Ahvenanmaalla. Radioamatöörien
MM-kilpailut vaativat hyvää fyysistä kuntoa ja radiokelien tuntemusta. MM-kilpailu kestää yhtäjaksoisesti 48
tuntia. Kuvassa on Olavi Lehti (OH2BBR) kilpailuun keskittyneenä. Kuva 22: 1995 Michael Fletcher (OH2AUE) laboratoriossaan. Kuvassa näkyvät
laitteet on radiotekniikassa tarvittavia generaattoreita ja mittalaitteita. ”Mikko” on ollut mm. rakentamassa radioamatööreille omaa satelliittia monen muun projektin lisäksi.
Kuva 23: 2011 Suomen Radioamatööriliiton kesäleirillä esitelty suuri peiliantenni.
Leirillä antennia käytettiin kuuheijastusyhteyksiin (EME, Earth-Moon-Earth), mutta peiliantenneilla pidetään yhteyksiä myös mm. satelliitteihin, joita radioamatöörit
ovat rakentaneet jo yli 100 kpl.